Päivät 6-8 - Huonoa oloa ja vähän jo miinusta

Viikonlopusta ei ole paljon mitään kerrottavaa. Pidin sekä lauantaina että sunnuntaina lepopäivät ja molempina päivinä mulla oli todella huono olo iltapäivällä. En nyt tiedä johtuuko huono olo just siitä, että lepopäivänä on tosi vähän hiilareita vaiko sitten niistä rasvanpolttokapseleista. Ehkä molemmistakin. Molempina päivinä myös yksi ruokailuväli venähti, eli varmaan verensokerikin meni liian alas. Koitan nyt jättää lepopäivältä nuo burnerit ottamatta, jos ei sitten tulisi huono olo. Lauantaina kävin mammani luona ja tottakai sillä olis ollut pullaa ja piirakkaa tarjottavana, mutta otin vain kahvia ja söin omaa rahkaani. Sunnuntain synttärit meni mun mielestä hyvin, kun join kolme kuppia kahvia täyttääkseni makeannälkää (istuin tuskissani siinä pöydässä ja katselin erityisesti sipsejä, kinkkupiirakkaa ja suklaakeksejä). No kyllä sitten otin munan puoliskan (syön muutenkin munia), jonka päällä oli jotain majoneesia ja myös vähän kakkua, mutta TOSI VÄHÄN. Normaalisti olisin maistanut jokaista sorttia ja syönyt mahani täyteen! Etenkin niitä sipsejä...Voi huokaus...

Lauantaiaamun lenkki

Treenipäivän ruokaa :P

Lepopäivän ruokaa

Eilen sitten jännityksellä menin vaa'alle ja tulos kyllä yllätti: -3,3kg viikossa! Jauuuu! :D Tämä on mun viikkoennätys! Edellinen oli 3,2kg syksyllä 2013. Ensimmäiset viikot on yleensä just tälläisiä, että lähtee paljon kerralla, koska ensin lähtee ylimääräinen neste. Lueskelin, että rasvanpoltto alkaa tosi myöhään vasta ja ensin pitää saada aineenvaihdunta toimimaan. Mutta mitä tahansa ainetta nyt olikaan, niin sitä on jo kivasti vähemmän mussa! :D Toki tämä motivoi mua valtavasti lisää, vaikka ei tämä koko ajan helppoa ole ollut. Etenkin nuo lepopäivät on jotenkin rankkoja, kun on ollut sitä huonoa oloa ja nälkäkin. Tuntuu, että lepopäivänä ei saisi käydä lenkillä eikä edes kaupassa pyörällä, muuten kuluttaa liikaa ja tulee vielä kovempi nälkä. Nyt myös on jotenkin tylsä viikko, kun J on iltavuorossa, eli oon yksin kaikki illat. Normaalisti mussuttaisin jotain karkkia ja vahtaisin tv:tä jo tähän aikaan...

Eilen olin salilla ja oli jotenkin hassunkin kevyttä esimerkiksi lantion nostot ja vatsarutistukset. Mietin, että nytkö jo on näin paljon helpompaa. :D No kyllähän mä nyt hikoilin niin kuin possu taas, mutta jotenkin tuntuu tuo treenikin jo paljon kivemmalta ja odotan etenkin salitreenejä kovasti.

Illalla ja yöllä tuli sitten taas lunta! Siis onhan tuolla nyt taas nättiä ja koiratkaan ei likaannu, mutta odotin jo niin kunnon kevättä eli sitä, että aurinko paistaa eikä tarvi miettiä onko liukasta vai ei. Oli kyllä kiva aamulenkki tänään, kun kävin tuossa meidän lähellä olevalla pururadalla. Lunta oli nilkkaan asti, mutta hyvä lenkki tuli ja koiratkin vain vähän kastui. :)

Mun lenkkiseurani <3

Seuraavaksi olis vuorossa kotitreeni, saas nähdä miten "kevyttä" se on...

Päivät 2-5 - Suolaa ja lihaskipuja

No niin, tässä ollaan jo tultu perjantaihin ja hyvin menee! :)

Tiistaina heräsin migreeniin ja jouduin nukkumaan taas pidempään. Buranan avulla lähdin aamulenkille ja kävelin sen kuin ankka tuon salitreenin jäljiltä. :D Meinasin lähteä päivällä salille (aukeaa klo 13), mutta oli niin typerä keli, että tein sitten ekaa kertaa kotitreenin. Kyykyt tuntui aikalailla ja oli kyllä rankka treeni kaikin puolin. Vaikeaksi tulee vain kaikki olkapääliikkeet (esim. käsipainoilla), kun mulla on niissä jotain häikkää. Fysioterapeutti sanoi, että johtuu mun ryhdistä, koska olen koko ajan olkapäät eteenpäin ja että pitää vain liikutella niitä ja tehdä salilla liikkeitä. Olen yrittänyt kiinnittää ryhtiini huomiota ihan töidenkin takia, mutta joku olkapään seudulla rutisee ja muljahtelee, jos esim. pyörittelen olkapäitä, eli kaikki ei ihan kunnossa ole. Siispä 3kg käsipainoillakin vipunostot ym on aika tuskaa, mutta sinnillä vain tein. Välillähän mulla on ollut olkapää niin kipeä, etten ole saanut edes paitaa ylleni ilman apua. Mutta nyt muutaman kuukauden olen tosiaan kiinnittänyt huomiota ryhtiini ja salilla oikeastaan "rääkännyt" olkapäitä ja hartioita, niin ei ole onneksi pitkään aikaan ollut pahempaa särkyä.

Treenipäivän ähkypäivällinen

Treenipäivän aamiainen, nams! :P Ruisleipää saa syödä. <3

Keskiviikkona päätä vähän särki edelleen ja sittenpä löysin jo syyn: suola. Tämä dieetti on lähes suolaton, joten pitäis lisätä päivässä 5g suolaa ruokiin. Söin kolme ensimmäistä päivää ehkä noin 1 gramman suolaa (käytän ruoissa todella vähän normaalisti suolaa) ja siitäkös pää tuli kipeäksi. Vettähän juon sen 3-4 litraa, joten suolatasapaino pääsee aika alhaiseksi, jos noin olisin jatkanut. Nytpä sitten mittaan aina aamulla sen 5g purkkiin ja yritän sen käyttää päivän aikana. Päänsärkyä mahdollisesti aiheutti myös niska, joka oli todella jumissa ja kipeä kotitreenin jälkeen. Sen siitä sain, kun olin käsipainoilla leikkinyt...

Meinasin sitten vuorostaan keskiviikkona lähteä sinne salille, mutta katsoin sitä Treeni 2-ohjelmaa ja siinä oli taas askelkyykkyjä, niin totesin, että pakko pitää lepopäivä. En olisi saanut yhtäkään kyykkyä aikaan. :D No, lepopäivän ruokalista oli sitten vähän erilainen ja nälkäkin yllätti. Kulutin päiväni muun muassa katsomalla leffan ja käymällä kaupassa ja apteekissa hakemassa magnesiumia, allergialääkkeitä ja koirille matolääkkeet. Samalla hain vielä yhden lahjan kummitytölleni, jonka synttärit on sunnuntaina. Sunnuntai on mua jo kovasti mietityttänyt, kun tiedän, että juhlapöytä notkuu kaikkea hyväskää. Siinä onkin ensimmäinen testi Johannalle...

Huli halus mun kanasalaatin...

Lepopäivän aamiainen :P

Ostokset.

Eilen torstaina sitten lähdin sinne salille. Meinasin mennä heti klo 13, mutta kummasti mulla tuhraantui aikaa ja sitten jouduin vielä kääntymään takaisin kotiinkin, kun unohdin treeniohjelman. Ärh. No olin lopulta sitten 13.40 salilla. Luulin, että siellä ei olisi hirveästi väkeä siihen aikaan, mutta olipas sittenkin. Monta 11-13-vuotiasta tyttöä oli kikattelemassa. Luulen, että niillä oli varmaankin liikuntatunti ja olivat saaneet valita salin tai uimisen. No ei sillä, kyllä ne siellä oikeasti jotain tekivätkin. Lisäksi oli muutamia aikuisiakin ja yksi nainen, jonka tiesin treenaavan myös Fitfarmilla Personal Traineriksi. Siinä treenin lomassa sitten uskaltauduin hänelle juttelemaan ja hän oli heti "Onneksi olkoon, se on tosi hyvä ohjelma!". :) Sain hyviä vinkkejä niin ruokaan kuin treeniinkin liittyen ja hän sanoi, että häneltä saa neuvoja tai pt-tuntejakin. Hän myös lohdutti, että on ihan normaalia niska- ja hartiajumitus alussa. Suolan käyttöä hän myös korosti, sanoi että mulle tulee tosi huono olo, jos en sitä syö. Noh, illalla oli taas jäänyt noin 3g käyttämättä, niin lusikalla vain suuhun ja vettä perään! YÖK! :D

Ruoan kanssa on välillä kamppailua, siis tuon suolan lisäksi. Lepopäivänä tosiaan olin hieman nälissäni välillä, mutta treenipäivän lisähiilihydraatit, eli kaurapuuro/leipä aamulla ja pasta/riisi päivällä ovat aika kova tinki saada alas. Etenkin tuo pasta. Tänään koitin syödä leipää pastan tilalla ja vaihdoin lihan/kalan leivänpäällisiin, eli kalkkunaan ja Polar-juustoon. Lisäksi piti änkeä 200g kasviksia ja 30g raejuustoa nassuun, niin kyllähän taas ähky tuli. Treenipäivinä olen oikeasti joutunut pakolla syömään iltapäivän ruoka-annokseni loppuun, kun sitä on vain ollut niin älytön määrä. Välillä on myös ollut hieman huono olo ja siitä lueskelin, että ilmeisesti rasvanpolttokapselit voi sen aiheuttaa. Eilen salin ja älyttömän pasta-jauheliha-kasvis-raejuusto-annoksen jälkeen iski karsea väsy ja nukuin tunnin päikkärit. Luulin, että tämä dieetti ja kaikki vitamiinit mitä syön piristäis, mutta ehkä mun aineenvaihdunta ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin. Kummastelen, miten helppoa mun on syödä karkkia tai sipsiä satoja grammoja normiruuan lisäksi, mutta nyt yhtäkkiä en tahdo jaksaa normaalia ruoka-annostakaan! Ja esimerkiksi suolapähkinöitä söin ennen mukisematta ja niissä on varmaan 15 grammaa suolaa. :D

Lounas :P

Oon nyt todennut, että en todellakaan olisi kyennyt tätä aloittamaan, jos en olisi ollut lomalla. Ruoka- ja treeniajat pitää niin miettiä etukäteen ja sitten jos vielä olisin töissä, olisin varmasti jo luovuttanut. Tokihan mun täytyy viikon päästä jo töihin ja muitakin menoja on tiedossa, mutta kivasti ehdin tässä ensin opetella erilaisia ruokalajeja ja ruoka-aikoja.

Tänään tein sitten kotona kahvakuulatreenin. Tykkäsin siitä kovasti, vaikka hikoilin kuin porsas. Tuli monta kivaa uutta liikettä, mitä en ole ennemmin tehnyt kuulalla. Kotonakaan ei tarvitse treenata yksin, kun kaksi karvakorvaa vahtaa mua portin takaa. Mun on siis pakko ne teljetä eteiseen, koska muuten mun treenistä ei tulisi mitään, kun hyppisivät mun päälle, makaisivat jumppa-alustalla, nuolisivat mun korvat jne. :D Kaikki tämä tapahtuu sitten, kun päästän ne olkkariin treenin jälkeen ja vielä venyttelen lattialla. ;)

Oon nukkunut suhteellisen hyvin, vaikka parina iltana oon maha kurnien kömpinyt sänkyyn (liian myöhään mennyt nukkumaan). Aamu-unisuudesta vain en tahdo päästä pois. En ole koko viikolla noussut vielä seitsemältä, niin kuin olis pitänyt. Yritän kuitenkin joka aamu niin tehdä!

Päivä 1 - Kiloja, ruokaa ja kyykkyjä

Kello oli herättämässä klo 7, mutta pääsin yllätysyllätys sänkyyn illalla vasta kahdentoista jälkeen, joten piti tietenkin heti torkuttaa klo 7.25 asti. Huomenna herään kyllä aikaisemmin! No, koirille sapuskat, puntarilla käynti, omaan naamaan vettä, burnerit, omegat, vitamiinit ja green tea-tabletti, lenkkivaatteet ylle ja lenkille. :) Nuo burner-kapselit oli muuten aivan järkyttävän kokoisia! Just vain sain nieltyä, yök.

Puntari ei ollut ystäväni. Luulin tosiaan, että tässä noin 4 kuukauden aikana (kun en ole käynyt enää jumpparyhmissä ja salilla vain epäsäännöllisesti sekä syönyt "rennommin") mulle olis tullut korkeintaan 5kg takaisin. No eipä. VAAN 10 KG. Eli lähtöpainoni on nyt sitten hurjat 108,2kg. Voi apua, miten tämä ärsyttää ja jopa masentaa. Kuinka helposti se tuleekaan takaisin! Syytän tässä paljon ihan vain geenejäni eli aineenvaihduntaani. Onko kellään muulla tälläinen kroppa, että vaikka luulee syövänsä niin kuin normaalit ihmiset syö, niin elimistö kerää rasvaa itseensä ihan kuin olis nälkävuodet pian edessä. Stna, ette usko tätä vitutuksen määrää! Toisaalta tämä nyt motivoi entisestään, mutta samalla mietityttää, onko tämä painonpudotus todellakin ikuista, eli että en koskaan voi syödä normaalisti lihomatta... :(

Eilen satoi lunta ihan kunnolla ja illalla mietin, miten onnistuu tasasykkeen pitäminen aamulenkillä, jos joudun sipsuttamaan liukkaalla. Onneksi oli kuitenkin vielä ihan pitävä keli, joten sain kunnon 45 minuutin lenkin tehtyä. Koirat oli toki ihan tohkeissaan lumesta ja hepuloivat varsinkin loppulenkistä. Näitä aamuaerobisia oon tehnyt ennemminkin ja tykkään kyllä reippailla aikaisin aamulla, kun ketään muita ei ole liikkeellä. Saas nähdä sitten, kun pitää loman jälkeen seiskaksi töihin, että jätänkö silloin lenkin tekemättä (4 pitää tehdä viikossa) vai heräänkö neljältä aamulla. :P

Aamupala

Sitten oli ensimmäinen superdieetti-aamiainen. Tällä kertaa tein mikrossa puuron (tosi iso määrä tulee 50 grammasta!) ja muut ainekset sekoitin blenderissä. Pelkäsin, että nuo kuitulisät ja rasvahappovalmisteet maistuu kuralta, mutta smoothie oli oikein maistuva! :P Kivaa myös, että ruoka-aineita voi vaihdella jonkin verran ja ne myös muuttuvat vähän päivän mukaan, eli ei tarvi nyt koko kuutta viikkoa syödä samaa. Aamu meni sitten oikeastaan tuolla Fitfarmin sivuilla ja facebookin ryhmässä. Latailin myös tsemppi- ja treenimusaa puhelimeeni, mutta harmittelin sitä, että yksissäkään salihousuissani ei ole taskuja eli ei voi sinne ottaa puhelinta. No se vois kyllä sieltä taskusta lennelläkin, että ihan hyvä sinänsä. :D

Lounaaksi tein kanasalaattia ohjeiden mukaan ja HYVÄÄ oli! NAMS!

Pohdin kauan, missä välissä syön välipalan ja missä välissä päivällisen. Siis tämä päivä oli yhtä syömistä ja ruuan miettimistä! Salille menin ennen klo 18, joten lopulta sitten kokkailin kolmen aikaan pastaa, kanaa ja kasviksia. Tuo annos oli päivän raskain ja juuri juuri vain sain sen alas. Syy oli osaksi siinä, että en oikein osannut maustaa pastaa ja keitettyjä porkkanoita ja kukkakaalta, mutta ruoan määrä oli myös aika suuri.

Salilla oli aivan ihmeellisen paljon väkeä, tottakai kun kaikkia välineitä tarvitsin. No hyvin sitten sain kuitenkin omittua oman nurkan sieltä. Tein Treeni 1 eli reisi-pakara-tehotreenin. Ajattelin aluksi, että noh eihän tuo 15 toistoa per liike ole kovin paljoa. YEAH RIGHT. Treeniin kuului kolme kierrosta, jossa jokaisessa oli neljä liikettä. Eka kierros oli ok, lukuunottamatta järkyttävää 2 minuutin kyykkyhyppelyä. En todellakaan jaksanut kahta minuuttia putkeen! Toka kierroskin meni ihan kivasti, tosin siinäkin oli lopussa tuo samperin hyppely vielä syvemmistä kyykyistä. Kolmannella kierroksella oli reidet jo lähdes ylikypsää spagettia, joten viimeiset kyykyt kyllä tein varmaan aika lepsusti. Kyykkyä kyykyn perään siis. Tuntui, etten osannut kävellä enää normaalisti, kun salilta lähdin ja olin tooodella tyytyväinen, että räntäsateen takia J kuskasi mut. Jos olis pitänyt vielä pyöräillä kotiin 3km, niin olisin varmaan kaatunut johonkin ojaan lopulta... :D

Iltapala, eli rahkaa, marjoja ja kuitulisää.

Vähän hassusti sitten söin välipalan vasta salin jälkeen ja iltapalan iltalenkin jälkeen. Rahka ja marjat on kyllä namia. :P Vettä pitää päivän aikana juoda 3-4 litraa ja tämän päivän saldo on noin 3,5 litraa. Eli tänään vessa on todella ollut ystäväni... Nyt on kyllä sellainen olo, että ruokaa oon saanut riittävästi, jalat ei liiku enää mihinkään ja voisin nukahtaa vaikka tähän koneen ääreen. Vielä pitäis suunnitella huomisia ruokia ja sitä, että meenkö salille päivällä (sataako räntää siis) vai teenkö kotitreenin. Jos nyt pääsen edes sängystä ylös tuon rääkin takia... :D

Huomennaaaa apuaaaa

Huominen lähestyy uhkaavasti!

Tänään käytiin Kauhajoella ja ostelin vähän sitä sun tätä mun projektiin liittyvää. Jääkaapissa on nyt siis ainakin rahkaa kilokaupalla, raejuustoa samoin, kanaa, naudan jauhelihaa, kaikenlaisia kasviksia ja mehukeittoa. Lisäksi ostin nyt sitten "viimeisen päälle" oikein, eli ihan ne ohjeiden mukaiset FitFarmin omat tuotteet, eli Lecithin-rasvahappovalmistetta, kuitulisää, rasvanpolttokapseleita ja Iso Whey+Glutamine-jauhetta palautumiseen. Niiden lisäksi pitää syödä Omega3-kapseleita, vitamiineja ja magnesiumia. Enpä oo ikinä tuollaisiakaan kokeillut, eli mielenkiinnolla ja jännityksellä testaan. Tokmannilta mukaani lähti "sporttiblenderi" eli pienempi ja kenties kätevämpikin tehosekoitin. Siinä on kaksi 600ml pulloa, johon smoothie tai vastaava tehdään suoraan. Silläpä teen sitten palautusjuomani salille ja kenties aamu- ja välipalatkin. Tokihan olis helpompi tehdä isompi annos heti, mutta koitan nyt ensin tuolla pikkuisella sekoittimella pärjätä. Rahaa paloi ihan kiitettävästi, mutta kerrankos tämmöstä kokeilee. :)

Haha, nyt mulla on kotona oikeasti Bullin kuva, tuossa purkin kyljessä siis. :D :D :D

Jääkaapin sisältöä...

Tänään pitäis etsiä vielä jostain mittanauha (muutossa hukkunut jonnekin), että saan alkumitat ja sitten käytän ukkeliani hyväksi ja sen pitää ottaa musta aloituskuvat. Ne kuvat otetaan siis ihan alusvaatteissa, eli niitä en tänne todellakaan laita! Mutta niistä näkee sitten toivottavasti sen muutoksen parhaiten. Juttahan sitä tuolla sivuilla teroitti, että usein vahdataan liikaa vain vaakaa, eli myös pitää nähdä se ulkoinenkin muutos. :)

Tämä ruokavalio ja treenaus vaikuttaa kyllä hurjasti mun elämänrytmiin. Nyt olen tosiaan lomalla ja tähän asti olen valvonut klo 1-2 asti yöllä ja nukkunut klo 10-11 asti aamulla. Oon lähes koko eilisen ja tämän päivän suunnitellut tulevaa ekaa viikkoani ja näyttäis siltä, että Johannan aamu alkaa viimeistään klo 8 aamuaerobisella eli lenkillä. Jotenkin on hankalaa vielä miettiä noita ruokailuaikoja, kun ruokailuväli sais olla 2,5-4 tuntia ja sitten taas 1,5-2 tuntia pitäis olla ruokailulla ja treenillä väliä. Kuitenkin pitäis pystyä elämään normaalia elämää muuten... Äh, ehkä mietin näitä liikaa. :D Toivon vaan, ettei tuu heti sellaista fiilistä, etten pysty tähän tai kyllästyn kokkailuun tai rahkaan heti ekalla viikolla. Toki tahdonvoimaa tässä kysytään, mutta haluan niiiiiin onnistua! Olis niiiin siistiä onnistua tässä, missä en ikinä ennemmin ajatellut onnistuvani! 

Kirjoittelen huomenna tuntemuksia ekalta päivältä. :P

No nyt!

Viimeksi kirjoittelin tyyliin "Lupaan vuonna 2015 tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen aloittaa uudella draivilla ja innolla kuntoilun!". No tuota... Suht tyytyväinen olen itseeni. Salilla oon käynyt epäsäännöllisen säännöllisesti, oon innostunut jumppailemaan kahvakuulan kera kotona ja tietenkin perus lenkkeilyt nyt kuuluu mun arkeen ihan joka päivä. Ruokavalio toki on jo aika kauan ollut suhteellisen hyvä, eli oon pitänyt melko hyvin ne elämäntapamuutokset. Mutta sitten tuli työuupumus ja muutama viikko meni rehellisesti sanoen siihen, että nukuin tosi paljon, paljolti vain katsoin tv:tä, kävin vain lenkeillä enkä paljo muuten liikkunut ja söin mitä sattuu ja koska sattuu. Nyt taas oon tässä pari viikkoa saanut taas "itseäni kiinni", eli oon jumppaillut, käynyt salilla, hölkkäillyt lenkillä ja katsonut enemmän mitä suuhuni laitan. Tuli kuitenkin sellainen tunne, että alan pikkuhiljaa valumaan samaksi saamattomaksi Johannaksi, joten mietin, että miten saan kunnon draivin ja dieetin päälle. No, vastaus on ollut nenäni edessä jo kauan, mutta en ole uskaltanut siihen ryhtyä. Lopulta jokin ääni pääni sisällä sanoi NYT.

Liityinpä siis FitFarmin kuuden viikon Superdieettiin! Maanantaina alkaa uusi nettivalmennus ja liityin tänään sinne. Oon nyt katsellut treeniohjelmaa ja ruokavaliota ja päässäni vaihtelee ajatukset kauhusta innostukseen. :D Hirvittää miten jaksan kokkailla tuota ruokaa (en todellakaan normaalisti kokkaa joka päivä, enkä edes joka toinen päivä), miten jaksan sitä syödä, koska siis ruokamäärähän on aika suuri, ja miten ikinä jaksan vetää yhtäkään noista treeneistä loppuun asti. Ajankohta ei paljon parempi voisi olla, koska töitä on jäljellä enää muutama päivä ja mitäpä muuta täs nyt tekiskään? ;) Toki jo valmiiksi mietin, mitenkäs sitten, kun olis juhlia ja reissujakin tulossa tässä kuuden viikon sisällä, mutta ne on sitten sen päivän murheita. :D Dieettiä saa toki jatkaa tuon kuuden viikonkin jälkeen, mutta katson nyt miltä silloin sitten tuntuu.

Parin päivän päästä siis alkaa ihan uudenlainen dieetti. Tässä kun olen dieettaillut ennemminkin, niin oon silti syönyt leipää, tortillaa, muroja (niitä terveellisempiä) ja silloin tällöin pullan tai pienen määrän karkkia. Tässä superdieetissä ei vain saa syödä mitään näistä. Leipää tulee ehkä ikävä... Karkista luopuminen kuulostaa tuskalta. :D Toisaalta sokerihan on huume, että luultavasti hetken vieroitusoireista kärsittyäni, en enää kaipaakaan niin kovasti karkkia.

Tämän blogin idea nyt on siis auttaa minua, eli saan tänne höpistä tunteitani/tuskiani/tullettaa onnistumisia ja toisaalta myös tämän avulla itse seuraan onnistumistani. Ennen häpeilin kokoani, enkä oikeastaan puhunut edes siitä, että olen lihava, toisin kuin monet muut puhuvat kiloistaan tai laihduttamisestaan koko ajan. Nyt kuitenkin, kun olen jo tässä jonkin verran onnistunut, tuntuu jollakin tavalla kivalta kertoa fiiliksistäni ja tuloksistani. Siispä teen lisäksi sivun, jonne laitan mittani ja mahdollisesti myös kuvia, jos niitä muistan vain ottaa.

Toivottavasti jaksan nämä viikot tällä päättäväisyydellä, mikä mulla tällä hetkellä on päällä!

Biggest winner part 2

Tämä teksti on toisesta blogistani.

Kirjoitus "Biggest winner part 2" 13.12.2014.

Kirjoittelin viimeksi huhtikuussa tästä mun elämäntapamuutoksesta. Tuolloin olin saanut 26 kiloa pois, eikä tilanne nyt hirmuisesti siitä ole muuttunut. Tällä hetkellä saavutus on -30kg ja siinä se nyt on pysynyt jo muutaman kuukauden. Niin kuin viimeksi kirjoittelin, tämä syksy on ollut niin perseestä kaikella lailla, joten ei oo ollut energiaa, aikaa eikä oikeasti huvitustakaan miettiä mitään laihduttamista. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen, että vaikka en mitään ihmeempiä ole tehnyt, niin paino on pysynyt tuossa samassa nyt monta kuukautta. Painonhallintaa siis! Joskus tulee ajatus, että eihän tämä nyt mitään ookkaan ollut ja sama vanha läskipallo olen edelleen, mutta sitten tulee mieleen ystäväni lause "Ajattele tuohon sun viereen se kilomäärä voipaketteina." 60 voipaketillista kadonnut Johannasta, oho, okei, ehkä oon sittenkin saavuttanut jo jotain. :D

Oonhan mä nyt mussutellut, koska karkki ja minä vain kuulumme yhteen. <3 Mutta kyllähän tämä painon pysyminen samana kertoo myös siitä, että olen sisäistänyt elämäntapamuutoksen. Nyt joulunajan otan vielä rennosti, mutta sen jälkeen taas aion repiä itsestäni kaiken irti huolimatta siitä, miten paljon joudun olla töissä ja miten paljon missaan taas jumppia ym. Kotonakin voi treenata! Ainakin nyt vielä 15 kiloa haluan pois. Tämä onkin siis mulle itselleni haaste, koska virallisesti ja julkisesti nyt teen uuden vuoden lupaukseni täällä! Lupaan vuonna 2015 tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen aloittaa uudella draivilla ja innolla kuntoilun! :) 

Mua ärsyttää, kun näkee näitä "otin omasta perseestäni kuvan" -kuvia, mutta kun näin itsestäni kuvan kesältä 2013, niin repesin sille niin totaalisesti, että pakko laittaa se tänne. Vaikka siis kuva ei toki ole minun ottama, mutta kuitenkin. You got the point. :D Mulle tuli jostain syystä mieleen tuosta 2013-kuvasta tämän syksyn Putous-hahmo Lordi Lally. :D :D :D Ihan huippua nauraa ittelle! :D

Biggest winner?

Tämä teksti on kopioitu toisesta blogistani.

Kirjoitus "Biggest winner?" 16.4.2014

En aluksi ajatellut tästä asiasta kirjoittaa blogiini mitään, mutta haluan sittenkin, koska tässä on kuitenkin kyse mun elämästä.

Olen aina ollut pullukka, siis ihan lapsesta asti, eikä se oo oikeastaan mua vaivannut hirveästi. Oon tottunut olemaan iso ja yleensä isoin koko porukasta. Kun sitten muutin pois kotoa, liikunta katosi lähes olemattomiin ja opiskelijana mussutin mitä sattuu. Siinäpä sitten tuli kerättyä niin sanotusti lihaa luitten päälle vähän enemmän, mutta en sitä oikeastaan tiedostanut tai ehkä en välittänyt. Mua järkyttää ajatellakin mun ruokailutapoja Vaasan opiskeluaikana. Sentään kuljin pyörällä tai kävellen paikasta toiseen...

Vasta syksyllä -12, kun näin itsestäni kuvia kesältä, todellisuus iski ja järkytyin, kun en ollut tajunnut olevani oikeasti NIIN iso. Sen jälkeen aloin vihdoin panostamaan liikuntaan ja katsomaan jonkin verran, mitä suuhuni laitan. Alkuvuonna -13 bongasin Jutta Gustafsbergin dieettiohjeet, ja sovelsin niitä itselleni sopiviksi. Rahkan, raejuuston, riitävän vedenjuonnin ja liikunnan lisäämisen ansioista multa lähti joitakin kiloja. Parasta oli, kun innostuin liikunnasta oikeasti, eikä se ollut enää pakkopullaa!

Vuoden aikana sain lopulta noin 7 kiloa pois, ja sinä aikana tajusin, että tämä ei ollut enää laihduttamista, vaan täydellinen elämäntapamuutos. Paluuta vanhaan ei ollut, eikä saanutkaan olla. Viime syksynä rohkenin mennä painonhallintaryhmään ja sieltä saamieni vinkkien avulla, sekä pikkuisen paineen alla, olen muuttanut ruokailutottumuksiani ja rakastunut liikuntaan entistä enemmän. Tähän päivään mennessä olen saanut vielä 19 kiloa pois, eli noin 1,5 vuodessa musta on lähtenyt 26 kiloa tavaraa. Ja tästä saavutuksesta olen ylpeä, koska en koskaan onnistu missään!!! :D Mutta, koska olen tosiaankin iso, vielä olisi tiputettavaa.

Laihaa luikkeroa musta ei tule, se on selvä. Mutta pääasia tässä onkin ollut elämäntapamuutos ja ennen kaikkea muutos oman pääni sisällä. Koko tämän ajan olen pitänyt yhden herkkupäivän viikossa ja silti myös syönyt Mammani tarjoamaa pullaa ja piirakkaa (maailman parasta), ja käynyt pizzalla tai Hesessä, jos ollaan oltu reissussa. Herkuista en ikinä luovu, mutta herkkujen määrä on huomattavasti pienentynyt. Edelleen pystyn syömään kokonaisen suklaalevyn tai karkkipussin yksin ja voi että kuinka hyvää se onkaan. Mutta teenkö niin enää? En. Pärjään vähemmälläkin.

Vaikka olen päättänyt, että tämä muutos pysyy, pelkään silti, että palaan takaisin vanhaan tyyliini. Jostain olen kuullut, että vasta sitten, kun kilot ovat olleet poissa viisi vuotta, se on oikeasti pysyvää. Eli matkaa on vielä siihen viiteen vuoteen. :D Toivon kuitenkin, että liikunnan ilo ja ajatusmaailmassani tapahtunut muutos auttavat mua olemaan palaamatta entiseen, vaikka jonkinlaisia notkahduksia tulisikin. 

Tässä on muutama yksinkertainen, mutta tehokas vinkki, jotka itse olen todennut tosi hyviksi:

1. Juo vettä paljon. Kaksi litraa olisi hyvä, mutta mulle tekee tiukkaa yksikin litra. Tässä mulla olis vielä paljon parantamisen varaa...

2. Aamulla ensimmäisenä juo noin 3 dl vettä ja lähde vähintään puolentunnin lenkille tyhjällä vatsalla. Jutan mukaan tämä polttaa hyvin rasvaa. En tiedä siitä, mutta ehkä tällä on jotain vaikutusta ollut. Joka aamu en todellakaan näin ole tehnyt, mutta jos olisin, niin ehkä olisin vielä nopeammin saanut tuloksia. Mä vain en jaksa aamuvuoroviikoilla herätä tarpeeksi aikaisin, joten tämä on jäänyt lähinnä vapaapäivien aamuiksi. Lenkin jälkeen aamupala maistuu yli hyvältä. :P

3. Älä syö leipää, vaan näkkäriä, hapankorppuja, riisikakkuja tai cracotte-keksejä. Oon syönyt kyllä leipääkin, mutta vähentänyt sitä todella paljon. Vaaleaa leipää meille ei enää osteta.

4. Syö vain vähän perunaa, pastaa ja riisiä. Peruna ei oo muutenkaan mun lemppari, joten sitä on ollut helppo vähentää. Pastaa en ole syönyt pitkiin aikoihin, kun olen tehnyt viime aikoina vain keittoja, omeletteja ja salaatteja. Nyt kyllä tekisi mieli pastaa! :P

5. Syö tarpeeksi usein jotain, ettei tule sitä kiljuvaa nälkää koskaan. Tässä onnistun silloin tällöin. :D

6. Älä mene nälkäisenä kauppaan!

7. Kun syöt esim. riisiä ja broilerkastiketta, ota lautaselle oman kouran verran riisiä ja saman verran kanaa. Salaattia tai kypsennettyjä kasviksia syö niin paljon kuin huvittaa. Kun lautanen on tyhjä, älä hae lisää vain siksi, koska sun tekee mieli lisää. Et tarvitse enempää.

8. Vaihda jogurtti rahkaan. Sekoita maustamattomaan rahkaan marjoja, mehukeittoa tai hedelmiä. Profeel- ja Vitaline Pro-rahkat on hyviä myös.

9. Harrasta monipuolista liikuntaa. Tällä hetkellä itse käyn kerran viikossa kuntosalilla, kerran viikossa jumpassa ja joka päivä koirien kanssa lenkillä. Käydään vaihtelevasti sauvakävelyllä pururadoilla (yleensä 3-6 km) ja silloin tällöin jumppailen myös kotona. Lisäksi kuljen pyörällä töissä ja kaupassa. Vielä enemmänkin saisin liikkua, mutta välillä vuorokausi ei meinaa riittää...

10. Pidä herkkupäivä!

Kuvien laittamistakin mietin kauan, että haluanko niitä tänne laittaa. Mutta kummallisesti tässä elämänmuutoksen aikana en enää häpeä itseäni niin kovasti kuin ennen, joten tässäpä tulee klassiset ENNEN- ja JÄLKEEN-kuvat. Muistutan, että tuo jälkeen-kuva ei tosiaan ole vielä se lopullinen jälkeen-kuva, ja tiedostan, että vielä on töitä edessä. :D

Heinäkuu 2012.

Tämä kuva on sanoinkuvaamattoman kauhea

ja tämän laittaminen julkiseksi on mulle niin iso kynnys, ettette tajuakaan... 

Huh.

Marraskuu 2013. 

(tämän jälkeen on vielä lähtenyt noin 8 kiloa) 

Kuva ei ole mitenkään huippu, mutta en yleensä itseäni paljonkaan kuvaile, 

niin tämän pitää nyt kelvata. :D